maanantai 23. marraskuuta 2015

Tarinan päätepiste. Vai onko?

Olisiko nyt sen kolmannen postauksen vuoro? Kirja on nyt luettu ja hyvä niin. Kirja oli mielenkiintoinen. Teoksen aiheena (taikka teemana) oli Hitler ja hänen kasvunsa lapsesta maailman pelätyimmäksi hallitsijaksi. Tätä kehitystä Huovinen kuvaa todella hyvin ja värikkäin sanakääntein.

Sitten voisi vähän arvostella kirjaa:
Kirjan plussat ensin; todella hauska, joka teki lukemisesta miellyttävää. Kirja ei ollut ollenkaan tylsä, vastoin odotuksiani. Huovinen kertoi kirjassaan todella hyvin samat faktat Hitleristä, joita historian oppitunneillakin olen oppinut. Esimerkkinä Hitlerin julmuus juutalaisia kohtaan. Toisaalta tämä Hitlerin viha juutalaisia kohtaan varjosti muuten hauskaa kirjaa.

Kirjan miinukset (jos niitä edes löytyy); Kirja oli pitkä, mutta toisaalta pituus ei haitannut lukukokemusta, koska Huovisen tyyli kirjoittaa koukutti ainakin minut ihan täysin. Omasta mielestäni Hitlerin nuoruutta käsiteltiin turhan paljon kirjan alussa, mutta se on tietenkin lukijan mielipide.


Näin loppukaneettina (-kanoottina) voisin sanoa, että kirja oli kaikin puolin todella miellyttävä kokemus. Mikään kirjan kohta ei jäänyt kaivamaan mieltä vaan kirjasta jäi niin sanotusti hyvä maku suuhun. Suosittelen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti